Viikot menee nopsaan, on nyt pikkasen epäselvää vielä kumman mukaan mennään, ollaanko rv 10+5 vai viikko edellä. Eiköhän tuokin selviä reilun viikon kuluttua, sillon edessä np-ultra ja päästään moikkaamaan papua.

Kirjoittaminen ei kamalasti oo innostanu viime aikoina. Huono olo on vieny voiton, sekä väsymys. Tulee kaaduttua sänkyyn heti kun esikoinen antaa siihen mahdollisuuden. Silläkö nuo päivät meneekin nopsaan, ensin töissä ja sit kotiin ja samantien melkein nukkumaan. Huono olo onneks on alkanu jo helpottamaan, väsymys ei. Ja asiaa ei auta se että esikon yöt on mitä on kamalan yskän saattelemana. Tänään ollaankin kotona, lääkäriä yritin just saada...no siellä oli ajanvarauspalvelimet kaatunu...jes...niin mun tuuria.

Maanantaina oli ensimmäinen neuvolakin ja kaikki hyvin. Pikkuneidin sydänäänetkin kuulu loistavasti...ja siis tyttöhän tuo meidän papu on, sanokoon muut mitä sanoo. Painosta nyt tuli sanomista, laskenu liikaa ku muutenkin oon hoikka....mut meni kyllä niin tän oksentelun piikkiin...toivotaan että alkaa loppumaan nyt.

No mutta täytyy taas yrittää sinne ajanvaraukseen, jos vaikka onnistais...

Yhden asian poisitn mun stressilistalta myös. Koulu meinaa painaa niin paljon mun päätä ja harteita, että päätin jättää muutaman kurssin pois. Kyllä mä kerkeän tuota koulua vielä käymään. Nyt oon vielä kuitenkin työharjoittelussa, joten siinäkin on tarpeeks hommaa mulle.

Oireeton olo tosiaan, ruoka kyllä maistuu ja kylmä tuntuu olevan koko ajan. Ja päänsärkyä on..se multa puuttu kokonaan esikoista odottaessa.Ja noi panadolit ei auta mitään....noh, kai tääkin tästä. Odotti vaan(taas)enemmän niitä perusoireita kuten pahoinvointia, rintojen kipeyttä....aina puhutaan niistä, ja vaikka mullakin yks raskaus ilman noita oireita on takana, niin silti uskoo jotenkin hölmösti ettei voi olla muka raskaana jos ei oo noita oireita.

Noh, nyt täytyy mennä hakemaan esikko hoidosta, ite oonkin ollut koko päivän kotona ku yön aikana nous kuume...=(

Tosiaan,lähestulkoon oireeton päivä ollut. Syöny oon kyllä "normaaliin" tyyliin, eli missään vaiheessa ei nälkä oo mut pakko saada syödä. Ja tissit on ehkä aavistuksen kipeämmät ku aikasemmin...joten kai niitä oireita sit kuitenkin vähän on. Muutamalle kaverille on taas kerrottu, tuskin siitäkään mitään haittaa tosiaan on. Mä vaan kyllästyin siihen että saa keksiä nyt jo jonkun syyn jos ei voi syödä jotain, juoda jotain tai tehdä jotain tiettyä asiaa. Sit jos tää menee puihin ni sit menee....toivotaan tietenkin että kaikki menee hyvin ja masussa köllöttelee tällä hetkellä se n. 1mm pituinen sintti...=)

Mä tässä jo mietiskelin että pitäiskö mennä alkuraskauden ultraan...yksityiselle sitä joutuis, joten maksaahan se sit mut olishan se sen arvoista. Toisaalta taas, kai sitä jaksais odottaa sinne asti ku julkisella puolella pääsee...tai sitten ei. Varsinkin jos mun oma olo on näin epävarma asian suhteen.

Mä yritän silläkin lohdutella itteäni että ihan selvän plussan sain, ja että mun menkat on aina ollu säännölliset, muutaman päivän heittoja on ollu mut nyt on kuitenkin jo pari viikkoa...

Noh, täytyy nyt mennä syömään jotain, nälkä, mikä ihana tekosyy...=)

Hieman voisin valoittaa tässä taustoja. Perheestä löytyy röhisevä koira, mies sekä 1½-vuotias touhutyttö. Esikoisen syntymän jälkeen haluttiin lisää jälkeläisiä heti perään. Ikäväksemme saimme huomata ettei se ihan niin helppoa ollukkaan. Joka kuukausi sitä odotti ja oli varma raskaudesta, mut kuinkas sit kävikään...täti ramppas aina vaan uudestaan kylään.

Tammikuun lopussa vietettiin sitten häitä, joten reilu kuukaus on nyt oltu rouvaihmisiä. Samoihin aikoihin aloitettiin sitten tutkimukset. Aluks huomattiin että prolaktiini olis koholla, joten kuukauden päästä kontrolliin. No sinne mentiin viime viikolla, ja tällä viikolla tuli tulokset. Mut eipä niillä tosiaan mitään tee ku testi viikko sitten näytti positiivista.

Mä olin saanu lääkäristä pillerit kiertojen  tasaamiseen, ja ihmettelin ku menkkoja ei näkyny vaikka olin ne lopettanu. Päätin sitten tehdä viikko sitten torstai-iltana testin. Heitin sen tosin samantien roskiin koska ei siinä näkyny mitään heti jne. Perjantaina satuin näkemään testin ku tyhjensin roskiksen ja haalea viiva, tai itseasiassa ihan selvä viiva siinä oli. Ekana tuli mieleen että se on seissy siellä vuorokauden, eli ei tarkoita mitään...mut pakkohan mun oli toinen testi tehdä ja se näytti selvää plussaa.

Kyllä se yllätti, kummankin. Jotenkin oltiin valmistauduttu henkisesti jo siihen että helpolla ei tuu toinen. Mutta tosiaan, ensimmäinen viikko takana. Pahaa oloa on ollut, oksennuskertoja en enää jaksa edes lasken. Tää raskaus näyttäis olevan ihan erilainen ku esikoisen.....toivotaan että kaikki menee kuitenkin yhtä hyvin ja lopputulos on samanlainen, rakastettava terve lapsi.

Tästä eteenpäin ajattelin kirjoitella tänne kuulumisia raskauden osalta, muut asiat kuuluu muualle. Johonkin näitä ajatuksia on varmaan hyvä saada ylös, koska veikkaan että muuten aika menee niin nopsaan koulun, työn, esikoisen, koiran, parisuhteen ja kodin ympärillä ettei paljon kerkeä tähän raskauteen paneutumaan...